Pohjois-Nizzan Le Ray – ekokortteliko?

Pohjois-Nizzaan valmistui pari vuotta sitten mielenkiintoinen uusi asuinkortteli puistoineen entisen Le Rayn stadionin paikalle. Se edustaa uudentyyppistä, yllättävän näköistä ekoarkkitehtuuria, jollaisia ei vielä paljon ole nähty.

Betonin tilalle vihreää ekoilua

Kun muutama vuosi sitten uutisoitiin, että miltei ikkunamme alla aletaan rakentaa ekokorttelia, Eco quartier du Rayta, innostuin kovasti ja aloin seurata mielenkiintoisen projektin edistymistä. Kortteli ideoitiin nizzalaisille rakkaan – oikeammin pyhän – jalkapallostadionin tilalle. Vanha stadion kävi tarpeettomaksi, kun uusi, upea Allianz Riviera valmistui kaupungin länsilaidalle kymmenen vuotta sitten. Kaupungin länsipuolelle oli lisäksi nousemassa vielä isommin peräti Ekolaakso, Eco Vallée. Ehtipä Nizza jossain vaiheessa julistautua koko Välimeren alueen ekoilujohtotähdeksi.   

Ekokorttelin suunnittelijaksi kutsuttiin maineikas ekoarkkitehti Edouard François, joka tunnetaan siitä että hänen projekteissaan yhdistyvät arkkitehtuuri ja kasvillisuus.

Le Raysta piti tuleman yksi kansainvälisestikin tärkeä ekoilun ja innovatiivisen kaupunkirakentamisen esimerkki. Kerrostalojen lisäksi alueelle suunniteltiin puisto.

Talo Le Ray ekokorttelissa Nizzassa / Kuva: © Nuutti Kanerva

Pääskysten asuinoikeudet turvattiin

Nizzassa rakennushankkeilla on yleensä tapana viivästyä. Ekokorttelinkin valmistuminen viivästyi ehkä vuoden sen jälkeen kun rakennuslupa oli saatu vuonna 2017. Heti hankkeen alkumetreillä uutisoitiin, että pari rouvashenkilöä oli huomannut että tuolloin vielä paikalla seisseessä isossa, vanhassa stadionrakennuksessa oli pääskysenpesiä. Ekokorttelia kun rakennetaan, sellainen on luonnollisesti otettava huomioon. Vanha stadion saikin hankkeen ensimmäisenä kesänä rauhassa ottaa vastaan pääskystenpesien asukkaat. Pesiä ei häiritty.

Loppukesällä paikallislehti julkisti kuvan, jossa ison katsomon punaisia muovi-istuimia oli alettu irrottaa ja viedä pois. Muoviromun pois vienti näytti kestävän ainakin kuusi viikkoa. Kaikkiaan stadionin massiivisen katsomorakennuksen purkamisessa kului yli vuosi.

Toki ensimmäisenä vuonna saatiin jotain valmistakin aikaiseksi: stadionin aitaan ilmestyi kaksi taulua, joissa näytettiin mitä alueelle on tulossa. Ekokorttelista ei enää ollut mainintaa. Teksti kertoi, että alueella säilytetään urheilullinen ja yhteisöllinen identiteetti. Ja yllätys, yllätys: paikalle rakennetaankin vastoin alkuperäistä suunnitelmaa uusi iso jalkapallokenttä! Pormestari kuulemma oli kuunnellut ihmisten mielipiteitä ja niiden pohjalta suunnitelmaa ’tarkennettiin’. Myös rakennusoikeutta tuli roimasti lisää alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.

Talo Le Rayn ekokorttelin puiston laidalla / Kuva: © Nuutti Kanerva

Rakentamisen hitautta saattoi osaltaan selittää pääskysten pesien lisäksi Nizzan kaupungin tilaama raportti, joka osui silmiini aluehallinnon sivuilta, Demande de dérogation à la protection d’espèces animales : Oiseaux, Chauves-souris et Reptiles. Se käsittelee Le Rayn alueella asustavia, mahdollisesti suojeltavia eläinlajeja, lintuja, lepakoita ja matelijoita.  

Kenties 102-sivuisen raportin kokoaminen viivytti töiden aloittamista. Ymmärsin raportista, että betonikatsomon rakenteen rapautunut murtuma oli erityisen tärkeä tutkimuksissa löydetyille yhteensä kahdeksalle lepakkoyksilölle. Vaikkakin raportissa todetaan tämän lepakkolajin olevan melko tavallinen tällä alueella, tietysti lepakoitten ystävien yöunet olisivat vaarantuneet, jos eläinraukat olisivat jääneet kodittomiksi, kun tuo 7-kerroksisen kerrostalon korkuinen betonimöhkäle purettaisiin. Tosin näitä otuksia liiteli meidänkin tontillamme pimeällä. Katsomorakennus ei siis ollut ainoa paikka missä niitä asustaa. Mutta näille kahdeksallehan stadionrakennus oli juurikin se oma kotikontu.  

Paikalta löytyi myös sisiliskoja. Nekin ovat raportin mukaan yleisiä näillä seuduin. Totta kai liskotkin haluavat asua synnyinseudullaan. Lisäksi löytyi jokin gecko-laji, joka on suojeltu Ranskassa. Raportista ilmenee, ettei tämäkään laji ole kovin uhanalainen. Helpottavaa olikin lukea, etteivät paikalta löydetyt eläinlajit olisi sukupuuttovaarassa, vaikka rapautuva stadionjärkäle purettaisiinkin.  

Le Ray ekokorttelin omaperäistä arkkitehtuuria / Kuva: © Nuutti Kanerva

Tuohon saakka raportti on varmaan samantyyppinen, jollaisia voisi odottaa näkevänsä vaikka Suomessakin. Joskin meillä ehkä saattaisi olla harvinaista, että moinen selvitys tehtäisiin kaupunkialueella, joka on rakennettu tiiviisti jo 90 vuotta sitten ja jossa purkua odottava rapautuva betonikolossi on asvaltin ja kuivettuneen nurmikentän ympäröimä. Muistaakseni myös nurmikentän pinnan alta tarkistettiin, ettei sieltä vain löydy mitään rakentamista estävää kuten roomalaisrakennelmia. Parin kilometrin päässähän on Cimiezin roomalaisia raunioita ja ilmeisesti roomalaiset liikkuivat Le Raynkin tienoilla pari tuhatta vuotta sitten.

Lepakoitten ja liskojen viihtyminen otettiin huomioon

Yllätys odotti raportin sisältämissä johtopäätöksissä. Asiakirja näet edellytti, että urakoitsija tekee poistuvien pesimispaikkojen tilalle keinotekoisia pesimispaikkoja pääskysille. Ne sijoitetaan lähistön kirjastorakennuksen ja päiväkodin räystäiden alle sekä läheiseen Chambrunin puistoon. Niiden edellytettiin olevan valmiina kun muuttolinnut saapuisivat seuraavana keväänä. Raportista myös selvisi, mitkä valmistajat pesiä tekevät.

Eikä siinä vielä kaikki: uudisrakennuksiin tuli järjestää asuinpaikkoja lepakoille niin että lepakonpesät integroidaan rakennusten arkkitehtuuriin. Samoin liskoille pitää tehdä rakennusten kivijalkoihin (kyllä, itse rakennuksiin) auringon puolelle koloja yms. joihin ne pääsevät asustelemaan. Lisäksi kaupunki vielä kielsi isojen lasiliukuovien toteuttamisen uudisrakennuksiin, koska pikkulinnut usein törmäävät tällaisiin kohtalokkain seurauksin.

Raportin lopussa todetaan kuitenkin, että stadionrakennus tulee purkaa, koska huonokuntoisena se oli jo vaaraksi ihmisille. Kun tietää, että kaupungissa pesii monenlaisia ammattivalittajien porukoita, tiedä vaikka eläinlajien kartoitus olikin jonkinlainen valittajilta suut tukkiva strategia?  

Hiljaisessa mielessäni onnittelin tulevia asukkaita siitä, ettei paikalle ollut ehtinyt pesiytyä mikään käärmelaji tai esimerkiksi suojelua vaativa torakkayhteisö. (Pariisissahan metron uumenissa majaillee jokin harvinainen torakkalaji).

Kivet Le Rayn ekokorttelin rakennusten kivijalassa / Kuva: © Nuutti Kanerva

Liekö sitten lepakkojen pesäpaikka varsinainen asuntojen myyntivaltti luonnosta muutenkin vieraantuneille kaupunkilaisille. Niin ekomyönteinen Nizza ei tietääkseni liene, että liskojen ja lepakoiden paapominen olisi systemaattista kaikilla rakennuspaikoilla. Ettei vain huoli pääskysistä ja uhanalaisista lajeista olisi ollut suurta sen vuoksi, että paikallisilta luonnonystäviltä oli häviämässä uudisrakentamisen myötä ilmaisia parkkipaikkoja.

Ilmeisesti kuitenkin uusi jalkapallostadion Allianz Riviera onnistuttiin polkaisemaan nopeasti paikalleen reilut kymmenen vuotta sitten, vaikka kyseiseltä alueelta olisi epäilemättä haluttaessa löytynyt jos mitä mönkiäisiä. Mutta tuolloinhan oli kiire saada valmiiksi uusi stadion tulevia jalkapallon EM-kisoja varten.  

Toisaalta, nyt ainakin tehtiin paljon alueen biodiversiteetin säilyttämiseksi kuten myyntiesitteessäkin luvattiin.           

Puistosta heti suosittu

Le Rayn puistosta tuli varsin viihtyisä viherkeidas. Se valmistui ennen rakennuksia. Puiston vihkiäiset olivat tammikuussa 2020, jolloin itse entinen presidentti ja pormestari Estrosin kaveri Nicolas Sarkozy kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan. Ex-presidentin vierailusta ja puiston vihkiäisistä muistuttaa puistossa kyltti .

Nizzassa puistot näyttävät jo uusina valmiilta, sillä täällä pystytään istuttamaan paikoilleen todella isoja kasveja ja puita. Puistoon toteutettiin myös vesiaihe, jossa on tekokivisiä rakennelmia ja puro. Kivirakennelmiin on jätetty koloja ilmeisesti juuri sisiliskoille. Myös rakennusten kivijaloissa näkyy tekokivimuodostelmia, joten niiltä osin lienee noudatettu raportin ehdotuksia. Varsinaisesta puistosta tuli ehkä kolmanneksen pienempi kuin alun perin ajateltiin, kun sinne mahdutettiin jalkapallokenttä. Puistoon jätettiin myös viipale vanhaa katsomon nurkkaa jalkapallon ystävien tunnelmointipaikaksi. Liekö sillä muuta käyttöä. Siististi se kuitenkin on kunnostettu ja maalattu tumman harmaaksi.

Le Rayn puiston leikkipaikka / Kuva: © Nuutti Kanerva

Uudessa puistossa ei ole unohdettu lapsia eikä koiriakaan. Sinne rakennettiin upea leikkipaikka liukumäkineen ja kiipeilytelineineen. Asukkaat näyttävät hyödyntävän puistoa myös erilaisten perhejuhlien pitopaikkana. Puisto soveltuu myös isojen tilaisuuksien pitopaikaksi. Äskettäin siellä järjestettiin iso musiikkitapahtuma Fête de la Musiquen puitteissa. Sieltä löytyy pikkuruinen ”koirapuistokin” kyltistä päätellen. Alueella ulkoilutetaankin paljon koiria, mutta koirien pienehkössä karsinassa ei koiria pahemmin näy. Ne jolkottelevat puistossa enimmäkseen irrallaan, vaikka se tuskin on sallittua. 

Vaikka kastelukiellon vuoksi vesiaiheesta ei ole pisaraakaan näkyvissä, se ei näytä harmittavan pikkupoikia – pikemminkin päinvastoin. Puron tekokivirakennelmat tarjoavat mainioita kiipeilypaikkoja ja puron pohjalla voi pienistä porrastuksista huolimatta hyvin ajella potkulaudoilla ja kolmipyöräisillä lasten polkupyörillä, sillä pohja on muuten tasainen.

Le Rayn puiston vesiaihe, jossa on tekokivisiä rakennelmia ja puro. / Kuva: © Nuutti Kanerva

Pääskysetkin saivat vaaditun pesäpaikan. Jo ennen kuin mikään muu kohta alueella oli valmis, Chambrunin puistoon ilmestyi pylvään nokassa oleva rakennelma, joka osoittautui pääskyshotelliksi. Siellä on parikymmentä pesäpaikkaa. Hotellista kuului usein sirkutusta, joka ilmeisesti tuli sinne asennetusta aurinkovoimalla toimivasta äänentoistolaitteesta. Yhtään oikeaa pääskystä en ole hotellissa nähnyt vaikka usein kuljetaan siitä ohi. Paikalla oleva kyltti kertookin, että kestää nelisen vuotta, ennen kuin tällaiset pesät saavat lintujen hyväksynnän.

Pääskyhotelli Chambrunin puistossa / Kuvat:  © Nuutti Kanerva

Mielenkiintoista arkkitehtuuria

Alueen arkkitehtuuri puhuttaa poikkeavasta tyylistään johtuen. Rakennusten seinät oli suunniteltu peitettäviksi vihreillä kasveilla. Kuulemma asunnoissa on kesällä viileää eikä talvellakaan tarvita paljoa lämmitystä. Parvekkeitten kaiteissa käytetään puurimoja, joskin niiden takana on tukeva teräsrakenne. Katoilla on asukkaille toteutetut viljelypalstat. Kattopuutarhat eivät paljonkaan näy katutasolle, mutta kotiparvekkeeltani nähtyinä katoille istutetut puut ja pensaat vaikuttavat hyvinvoivilta. 

Yhden kerrostalon seinään on maalattu Nizzassa usein rakennuksia koristava trompe l’oeil –maalaus, jonka kuviot valeikkunoineen ja ikkunaluukkuineen kunnioittavat vanhaa nizzalaisten kerrostalojen arkkitehtuuria.

Alueelle toteutettiin jonkin verran sosiaalista asuntotuotantoa, mutta paljon on myös ns. kovan rahan asuntoja.

Le Rayn trompe l’oeil –maalaus / Kuva: © Nuutti Kanerva

Moche

Viime keväänä kortteli pääsi otsikoihin, kun se nimettiin yllättäen yhdeksi Ranskan rumimmista. Twitterissä julkaistava La France Moche- tili pyytää lukijoita ilmoittamaan tietämistään hirvittävistä rakennuksista, jotta niistä voitaisiin kertoa laajemmin. Tili on täynnä kuvia toinen toistaan rumemmista rakennuksista.

Le Rayn joutuminen hirvitysten kategoriaan oli iso uutinen. Ilmeni, että nyt pari vuotta korttelin valmistumisen jälkeen sen asukkaat ovat erittäin pettyneitä. Rakennukset näyttävät rumilta (moche). Markkinointikuvissa näkyneet viherseinät eivät ole toteutuneet luvatulla tavalla. Harmaat betoniseinät ovat ankean näköisiä. Nekin kasvit mitä rakennusten vierustoilla oli näkyvissä, olivat talvella kärsineet kuivuudesta. Ilmastonmuutos ja kastelukielto ehtivät iskeä alueeseen heti sen valmistuessa. Ilman viherkuorrutusta talot ovat yksiselitteisesti rumia ja halvalla kyhätyn näköisiä.

Le Rayn asuinalueen portti / Kuva: © Nuutti Kanerva

Betonijulkisivuissa näkyy yksinäisiä puisia parruja jotka on tarkoitettu kasvien tueksi. Myyntikuvissa hauskan näköiset parvekkeiden rimoitukset ovat nyt harmaantuneet ja näyttävät kulahtaneilta. Muuan asunnonomistaja moitti lehtihaastattelussa puuosia huonolaatuisiksi ja pohti, kestävätkö viherkasveille tehdyt vaatimattoman näköiset rakennelmat edes kasvien painoa, jos viherkasvit jonain päivänä suunnitellusti valtaisivat seinät.

Rakentaja Vincikin oli pahoillaan kasvien huonosta kunnosta ja lupasi tehdä jotain asian korjaamiseksi. Näin varmaan tapahtuikin, sillä nyt kesäkuussa seinillä näkyy jonkin verran vihreyttä ja kukkivia köynnöskasveja. Vincin mukaan alue on Euroopan suurin ekokortteliksi rakennettu ja viherrykseen menee aikaa.

Kerrostaloja Le Rayn ekokorttelin takana / Kuva: © Nuutti Kanerva

Moche tai ei, eko tai ei, alue on huomattavasti paremman näköinen kuin vanha jalkapallokatsomo parkkialueineen. Asvaltin tilalle on saatu reilusti vihreyttä ja ”eksoottisen” näköisiä kerrostaloja. Puiston viereisen kadun naapurissa olevat kauniit vanhat pienkerrostalotkin pääsevät paremmin oikeuksiinsa kun näkökenttää häiritsevä valtava betonikolossi hävisi. Katuakin kaunistettiin istuttamalla sinne puita ja kohentamalla jalkakäytäviä.

Toivottavasti uudet rakennukset jonain päivänä saadaan näyttämään siltä kuin arkkitehti oli suunnitelmissaan tarkoittanut. Tällaisenaankin ekokortteli on mielestäni sen verran erikoinen ja poikkeava, että sitä kannattaa tulla ihmettelemään, jos Nizzan arkkitehtuuri kiinnostaa.

Le Raylle pääsee helposti Nizzan keskustasta raitiovaunu 1:llä. Le Raylla on ollut oma pysäkkinsä stadionin ajoista alkaen.

Tuula Kanerva

Tuula Kanerva

Tuula on tällä vuosituhannella viihtynyt Nizzassa joka vuosi useita kuukausia. Ranskalainen kulttuuri ja kieli on kiinnostanut häntä pienestä pitäen. Hän on eläköitynyt valtiohallinnon viestintätehtävistä.

Kirjoita arvostelu

  • Ei vielä kommentteja
  • Lisää kommentti

    Tilaa Ranskan Rivieran parhaat vinkit sähköpostiisi!

    Emme spämmää ja pidämme hyvää huolta tietoturvastasi. Lue Riviera This Week tietosuojaseloste. Voit halutessasi lopettaa uutiskirjeen tilauksen milloin tahansa.

    Tuoreimmat postaukset