Olen valmistanut tätä lukuisia kertoja ja aina onnistunut. Vaikka resepti vaikuttaa monimutkaiselta, sen toteuttaminen on helppoa. Kuten kaikkien liharuokien kanssa, pitkä haudutus takaa murean lopputuloksen.
Olen aina tuntenut tiettyä ennakkoluuloa ostereita kohtaan. Tätä on tietysti edesauttanut se “tieto”, että Finnairin lentävää henkilökuntaa olisi (muka) kielletty syömästä ostereita, koska jokien suistoissa
Ranskassa, kuten monessa muussakin Euroopan maassa, on tapana tarjota kahvia vasta jälkiruoan jälkeen. Usein ravintolassa aterian päätteeksi suomalainen joutuukin käymään tarjoilijan kanssa pienen taistelun siitä, että saisi kahvin
Olin kuullut tästä Droite-kadun alkupäässä sijaitsevasta paikasta etukäteen paljon ja hyvää, ennen kuin onnistuimme viimein saamaan pöydän lounasaikaan. Tässä meitä auttoi ranskalainen ystävämme, joka loihti
Ystävämme Irina Länsiö ja Ismo Hietanen halusivat esitellä meille todella näkemisen arvoisen kohteen, ja niinpä matkasimme Biotiin. Kuljimme vanhassa kaupungissa ihastellen rakennusten värimaailmaa ja saavuimme
Vaimoni oli pienellä naisporukalla tutustumassa vanhaan kaupunkiin ja sen erikoisuuksiin. Oppaana toimi kaikkitietävä, uskomaton muistikone Timo Hakola. Nämä Timon vetämät turneet ovat sen verran suosittuja
