Pääsiäistä (les fêtes de Pâques) on vuosisatojen ajan vietetty kevään saapumisen, luonnon heräämisen ja valon lisääntymisen juhlana kristillisen sanoman, Jeesuksen ylösnousemuksen (la résurrection de Jésus), ohella.
Pääsiäinen on ”maallistuneessa” Ranskassa (laïcité-periaate tarkoittaa lyhyesti sanoen sitä, että uskonto ja valtio on erotettu toisistaan, ja valtion arvot perustuvat tasavaltalaisuuteen) etenkin suklaanvalmistajien (chocolatiers) sekä leipomoiden ja konditorioiden (boulangeries, pâtisseries) näytön paikka: käsin valmistetut suklaamunat, -puput ja -tiput (œufs, lapins et poussins en chocolat) koristavat värikkäästi leipomoiden näyteikkunoita.
Ranskassa herkutellaan pääsiäispyhänä lampaalla (le gigot d’agneau). Pitkäperjantaina (le vendredi saint) kristillinen perinne kehottaa kohtuuteen, ja silloin syödään mieluummin kalaa, vaikkapa merianturaa (la sole) tai arkisemmin turskaa (le cabillaud). Pitkäperjantai on Suomesta poiketen Ranskassa arkipäivä. Ylimääräinen vapaapäivä on maanantai. Sunnuntaina mennään pääsiäismessuun (la messe de Pâques).
Lapset kirmaavat pihoille ”metsästämään” suklaamunia – la chasse aux oeufs. Vanhemmat kätkevät puutarhaan pääsiäisnamusia, joita lapset etsivät innoissaan.
Ranskassa pääsiäismakeisiin kuuluvat myös suklaiset kirkonkellot (les cloches en chocolat), jotka liittyvät lapsille kerrottavaan taruun: kirkonkellot (les cloches) eivät soi kiirastorstain (le jeudi saint) ja pääsiäispäivän (le jour de Pâques) välillä, sillä ne ovat lentäneet Roomaan paavin siunattaviksi, ja paluuyönä ne pudottelevat lapsille suklaanamuja.
Lisää kommentti