Oleellisena elementtinä terassiltamme avautuvassa maisemassa on komea Dianan Temppeli, Temple de Diane, joka tunnetaan myös nimellä Temple d’amour. Se ikään kuin kruunaa kauniin meri- ja kaupunkinäkymän. Temppeli on ollut paikoillaan jo 136 vuotta. Dianan temppeli on Nizzan merkittäviin puistoihin kuuluvan Chambrunin puiston komistus. Leveine kadulta nousevine portaineen temppeli antaa puistolle hieman juhlavan ilmeen.
Puiston historia on mielenkiintoinen. Siellä kasvoivat esimerkiksi Nizzan ensimmäiset palmut. Puisto on alueella, joka kuului 1800-luvun alkupuolella Hippolyte Caïs de Pierlasille (1787–1858), vanhaa nizzalaista sukua olevalle kreiville. Cais de Pierlas osti 15 hehtaarin maa-alan vuonna 1837. Sitä ennen alue oli ollut maatalouskäytössä.
Tontilla oli myös linnamainen rakennus, joka oli alun perin metsästysmaja. Se muutettiin 1800-luvun alussa uusgoottilaiseksi kartanoksi, jonne kreivi muutti asumaankin. Rakennus on edelleen paikoillaan. Vanhassa kartassa se on nimetty Villa Chambruniksi. Siitä näkyy kadulle vain toinen torni, jossa on risti. Taloa on modernisoitu ja siinä on nyt useita asuntoja. Muuan suomalaisrouvakin on kuulunut sen asukkaisiin. Meillä oli kerran ilo tavata tämä leskirouva, joka ilahtui suuresti tavattuaan kotikulmillaan suomalaisia. Hän kertoi olleensa nuorena malli. Edelleenkin hän oli erittäin chic. Hänellä olisi riittänyt muisteloita vaikka tuntikausiksi. Toivottavasti taas joskus tapaamme!
Rakennuksen komea jugend-henkinen portti on Vieux Chemin de Gairautin ja Avenue Alfred de Vignyn risteyksessä, josta myös näkyy rakennuksen torni.
Cais de Pierlas oli arvostettu taidemaalari ja kuvanveistäjä. Hän maalasi sekä maisemia että muotokuvia. Hän on suunnitellut myös Cimiezin kirkon julkisivun. Muutama vuosi sitten huutokaupattiin Christiesillä hänen maalaamansa muotokuva 17500 punnalla.
Taiteen lisäksi kreivin suurena kiinnostuksen kohteena oli kasvitiede. Hän tekikin puutarhastaan kasvitieteellisen puutarhan ja oli edelläkävijä ‘jardin d’acclimatation -puutarhojen’ eli kasvien sopeuttamispuutarhojen rakentajana. Hän oli lisäksi ensimmäinen, joka kasvatti Nizzassa palmuja. Chambrunin puistossa on vieläkin joitakin hänen ajoiltaan olevia puita, jopa vanhempiakin.
Vuonna 1876 Cais de Pierlasin perhe möi maat toiselle kreiville, Dominique Aldebert Pineton de Chambrunille (1821–1899), joka tuolloin muutti vaimoineen Nizzaan. Kreivi oli merkittävä poliitikko ja sosiologi. Hän julkaisi useita sosiologiaa ja filosofiaa käsitteleviä teoksia. Hän myös oli perustamassa Pariisiin sosiaalimuseota. Kreivi oli huomattavan rikas eikä kreivitärkään ollut varsinaisesti keppikerjäläinen, sillä hän oli kuuluisan Baccaratin kristallitehtaan perijätär.
Kreivi stailasi puutarhansa uuteen uskoon huippuammattilaisten avulla. Hän ideoi puiston korkeimmalle kohdalle vaimolleen näyttävän musiikkipaviljongin. Tehtävä annettiin arkkitehti Philippe Randonille. Rakennusta pidetään hänen romanttista tyylisuuntaa edustavana päätyönään.
Komea paviljongista tulikin. Siihen tarvittava marmori tuotiin Carrarrasta. Rakennuksen muoto jäljittelee Tivolissa olevaa Sibyllan temppeliä. Katto lepää 12 korinttilaisen pylvään varassa. Korkeutta temppelillä on kunnioitettavat 20 metriä.
Dianan temppelin rakentaminen oli pitkä prosessi, joka kesti viisi vuotta. Lopulta vuonna 1890 kreivitär pääsi järjestämään siellä konsertteja, joita varten temppeli oli rakennettukin. Konserteista tuli tärkeä seurapiiritapahtuma, jopa yhtä kuuluisa kuin mahtavan Chateau de Valrosen konsertit.
Myös puiston istutukset kokivat muodonmuutoksen. Uutta lookia suunnittelemaan kreivi palkkasi aikansa maineikkaimpiin puutarhasuunnittelijoihin kuuluneet Bühlerin veljekset. Veljesten suunnittelemia upeita puutarhoja on edelleen ihailtavina eri puolilla Ranskaa.
Chambrunin tilusten parhaan loiston aika kesti vain muutaman vuoden. Kreivin ja kreivittären kuoleman jälkeen puisto myytiin vuonna 1899 eräälle hotellinomistajalle. Tätä bisnesmiestä ei ilmeisesti pidetä niin merkittävänä, että nimeä kannattaisi mainita puiston historiatiedoissa. Sen sijaan hänen vuonna 1906 rakennuttamansa upean ’jäähallin’, Palais de Glacen, arkkitehtia pidetään mainitsemisen arvoisena.
Jääpalatsin sai suunniteltavakseen nizzalaisarkkitehti Francois Fratacci, jonka käsialaa voi ihailla myös lähistöllä St Mauricessa olevassa erikoisessa ja kauniissa kerrostalo Palais du Parc Fleuri ‘ssä.
Jääpalatsin edustan aukio sai nimen Square Jean-Baptiste Carpeaux (taidemaalari ja kuvanveistäjä) joka sillä on vielä tänäkin päivänä.
Nizzan kaupunki osti Chambrunin puiston alueen vuonna 1927. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki piti parhaana hävittää komea jääpalatsi ja kaavoittaa alueelle asuinrakennuksia. Nykyinen puisto onkin vain osa alkuperäisestä kreivi ja kreivitär Chambrunin maineikkaasta jardinista. Kokoa puistolla on edelleenkin 10836m2.
Joskin upea jääpalatsi esiintyy enää vain muistoissa ja vanhoissa postikorteissa, Nizzassa edelleenkin luistellaan ja jopa pelataan jääkiekkoa keskustan modernissa Jean Bouin-jäähallissa. Kaupungilla on oma jääkiekkojoukkue, Les Aigles de Nice, jonka paidassa on pelannut myös suomalaisia. Heidän mukaantulonsa oli kymmenisen vuotta sitten entisen maajoukkuetason jääkiekkoilijan Juha Rantasilan idea. Nizzassa kakkoskodin omistava Rantasila keksi, että suomalaisilla voisi olla tässä lajissa jotain annettavaa ja otti yhteyttä Nizzan kotkiin. Pian joukkueessa pelasikin useita suomalaisia. Tälläkin hetkellä, maaliskuussa 2023, joukkueessa pelaa kolme komeaa suomalaista: Samuli Vainionpää, Mikael Kuronen ja Julius Valtonen.
Chambrunin puistossa on jäljellä muutamia alkuperäisiä puitakin, esimerkiksi valtava Libanonin seetripuu, joka arvellaan istutetuksi 1700-luvulla. Sen rungon ympärysmitta on 5,4 metriä noin metrin korkeudella maasta. Puistossa on myös lasten leikkipaikka, joka on erittäin suosittu.
Viitisen vuotta sitten, samaan aikaan kun läheinen Rayn stadion purettiin uuden asuinalueen tieltä, puistoon tuotiin pääskyshotelli. Ajatuksena oli korvata stadionrakennuksen mukana tuhoutuneita pääskysten pesiä niille erityisesti suunnitellulla rakennelmalla.
Pääskyhotelli Chambrunin puistossa / Kuvat: © Nuutti Kanerva
Chambrunin puistossa järjestetään lämpiminä vuodenaikoina silloin tällöin juhlia ja muita aktiviteetteja. Vakiintunut juhla on toukokuussa eri puolilla Nizzaa järjestettävä Fete des Mais, jossa nähdään mm. nizzalaisia kansantanssi- ja kansanmusiikkiesityksiä. Myös paikalliset kunnallispoliitikot ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen tervehtiäkseen äänestäjiään. Kunnon nizzalaisessa korttelitapahtumassa on tietenkin tarjolla syötävää ja juotavaa kuten soccaa, crepien, makeisten, limsojen ym. perusjuttujen lisäksi.
Dianan temppeli kunnostettiin viime vuosikymmenellä entiseen loistoonsa, joten puisto on kaikin puolin tutustumisen väärti.
Puiston aukioloajat riippuvat päivän pituudesta:
1.4.–31.5. klo 8–19
1.6.–31.8. klo 8–20
1.9.–30.9. klo 8–19
1.10.–31.3. klo 8–18
Puiston osite on 14 Avenue Châteaubriand ja paikalle pääsee busseilla 20 ja 23
Lisää kommentti